Miten saatavakin voi muuttua velaksi…

Pienyrittäjä Antti oli "koko ikänsä" harjoittanut liiketoimintaa toiminimen puitteissa. Kyse oli perheyrityksestä, jota toinen yrittäjän lapsista, Voitto, halusi jatkaa. Isä ja poika sopivat, että Antti myy yrityksensä omaisuuden Voitolle ja osa kauppahinnasta suoritetaan Antin toiselle lapselle Cecilialle. Cecilia ei ollut mukana yrityksen toiminnassa, mutta Antti halusi kuitenkin tällä tavoin antaa hänelle osan yrityksensä varallisuudesta.

Koska Voitolla ei ollut mahdollisuutta maksaa kauppahintaa heti, hän ,jäi velkaa Cecilialle koko hänelle suoritettavaksi sovitun osuuden.

Asiassa sovittiin kommandiittiyhtiön perustamisesta ja siitä, että kauppahintasaatavaa vastaava määrä sijoitetaan äänettömän yhtiömiehen panoksena yhtiöön Cecilian tullessa äänettömäksi yhtiömieheksi. Panoksen maksua yhtiölle ei kuitenkaan suoritettu, vaikka panokseksi yhtiösopimuksessa sovittiin rahasuoritus. Panokseksi tuli todellisuudessa vain saatava Voitolta. Cecilia ajatteli, että hänellä olisi näin mahdollisuus saada suoritus kauppahintasaatavalleen yhtiön kautta.

Voiton yritystoiminta ei kuitenkaan ollut kannattavaa ja yhtiö asetettiin lopulta konkurssiin. Cecilia oli eronnut yhtiöstä ennen konkurssia, kun oli tullut selväksi, ettei yhtiö ole maksukykyinen.

Yrityksen konkurssipesä totesi, että äänettömän yhtiömiehen panos on kokonaan maksamatta ja vaati, että Cecilia suorittaa panoksen konkurssipesälle. Äänettömänä yhtiömiehenä Cecilia oli eroamisestaan huolimatta velvollinen suorittamaan sovitun panoksen eikä Cecilia voinut siirtää vastuutaan Voitolle, vaikka tämä oli hänelle velkaa tehdyn kaupan perusteella.

Cecilian saatavasta Voitolta tuli näin vastaavan suuruinen velka yhtiön konkurssipesälle ja Cecilia joutui, vaikkei osallistunutkaan yritystoimintaan, vastaamaan yhtiön veloista.

takaisin