|
|
Asianajotoimisto Hölttä & Co Oy
Tuureporinkatu 6
20100 Turku, Finland
Puh. (02) 2843 400
Faksi (02) 2843 410
toimisto@holtta.fi
|
|
|
Hovioikeusmenettelyn nykytilasta ja kehittämisestä, Turun hovioikeus,
Olavi Hölttä 1.10.2008
Hovioikeusmenettely on pelkistettynä tällä hetkellä se, että käräjäoikeuden tuomioon tyytymätön tekee hovioikeudelle valituskirjelmän, valituskirjelmän johdosta pyydetään vastaus ja sen jälkeen aikanaan, 6–18 kuukauden kuluessa järjestetään pääkäsittely, kun sitä on pyydetty.
Hovioikeus tekee asiassa valmistelua ennen pääkäsittelyä. Asianajajille ei anneta tietoa siitä, miten valmistelu etenee ja millä tavalla hovioikeus valmistelua suorittaa.
Edellä olevan johdosta asianajaja on siis täysin tietämätön pääkäsittelyyn kävellessään siitä, mitä pääkäsittelyn eri vaiheissa käytännössä tapahtuu.
Jonkun verran ja ilmeisesti vain kun sitä pyydetään, hovioikeus toimittaa ennen pääkäsittelyä asiamiehelle kirjallisen käsittelysuunnitelman ja toisinaan myös kirjallisen yhteenvedon. Tämä on käsittääkseni kuitenkin harvinaista.
Hovioikeuskäsittelyn laatua ja tätä kautta oikean lopputuloksen löytymistä edesauttaisi menettelyn uudistaminen eräissä keskeisissä asioissa. Nämä ovat:
1
Menettelytapojen tulisi olisi avoimempaa niin, että asianosaisille jaetaan enemmän tietoa siitä, miten hovioikeus on valmistellut asiaa.
2
Asiamiehille tulee antaa enemmän mahdollisuutta vuorovaikutukseen eli olisi päästävä parempaan keskusteluyhteyteen erilaisista käytännön seikoista ennen pääkäsittelyn aloittamista.
3
Hovioikeuden tulisi asiaa valmistellessaan tarkistaa, että se on ymmärtänyt valituksen keskeiset perusteet oikein ja vastauksessa on vastattu kaikkiin näihin seikkoihin. Jos osapuolet puhuvat toistensa ohi, olisi hovioikeuden esimerkiksi pyydettävä lausumaa niihin täsmäkysymyksiin, jotka kytkevät asianosaisten lausumat toisiinsa.
4
Hovioikeuden tulisi laatia aina kirjallinen yhteenveto, joka toimitetaan hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyä osapuolille ja varataan heille mahdollisuus lausua yhteenvedon johdosta. Kirjallinen lausumapyyntö voitaisiin yhdistää tähän vaiheeseen niin, että hovioikeus merkitsee yhteenvedon sisään esimerkiksi lihavoituna huomautuksiaan, kommenttejaan ja kysymyksiään sellaisista seikoista, joihin halutaan saada vastaus tai täydennystä.
5
Hovioikeuden tulisi kaikissa asioissa laatia kirjallinen käsittelysuunnitelma ja toimittaa se hyvissä ajoin ennen pääkäsittelyn aloittamista osapuolille. Tämä on tärkeätä, jotta asianajaja näkee missä järjestyksessä hovioikeus on päättänyt asian käsitellä, minkälaisen aikataulutuksen se on tehnyt eri osa-alueille, kuten henkilötodistelussa, mitkä asiakirjatodisteet se on saanut kirjatuksi, mikä henkilötodistelu tullaan kuulemaan hovioikeudessa ja mikä on todistelun todistusteema.
6
Yhteenvedon aikaansaaminen johtaa pääkäsittelyssä siihen, että puheenjohtajan ei tarvitse enää selostaa käräjäoikeuden tuomiota eikä asianajajien tarvitse tehdä asiaesittelyä. Riittää, että käsittelyn alussa käydään läpi kirjallinen yhteenveto ja todetaan vielä siitä, että se on oikein. Tämä takaa hovioikeusmenettelyn yhdenmukaisuuden ja yllätyksettömyyden menettelytapojen suhteen.
7
Loppulausuntojen laadun parantamiseksi olisi tehtävissä paljon. Ensimmäinen edellytys laadun parantamiselle on se, että loppulausunto hyväksytään tarpeelliseksi osaksi prosessia. Kun loppulausunto joudutaan antamaan heti henkilötodistelun vastaanottamisen jälkeen tai lyhyen katkon jälkeen, tämä on omiaan estämään laadukasta loppupuheenvuoroa. Olisi siirryttävä käytäntöön, että suullinen loppulausunto voitaisiin esittää hovioikeudessa erikseen, viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa siitä, kun pääkäsittely muutoin on loppunut. Pääkäsittely olisi siis tämän ajan keskeytyneenä. Tuossa ajassa asianajaja pystyy tekemään selkeän ja hyvin jäsennellyn loppupuheenvuoron.
Edellistä vieläkin parempi vaihtoehto olisi palaaminen kirjallisiin loppulausuntoihin. Kirjallinen loppulausunto olisi esitettävä esimerkiksi viimeistään kolmen arkipäivän kuluttua siitä, kun pääkäsittely on muutoin saatettu loppuun. Kun näytön arviointi ja asian oikeudellinen arviointi voitaisiin tehdä kirjallisessa muodossa, se olisi täsmällinen ja siinä olisi mahdollisuus viitata täsmällisesti alioikeudelle ja hovioikeudelle jätettyyn oikeudelliseen oheisaineistoon. Kun loppulausunto esitetään suullisesti, edellyttää lausuman vastaanotto erinomaista tarkkuutta ja valppautta ja tämän vuoksi viesti ei välttämättä mene aina perille. Kirjallinen muoto varmistaa asian perillemenon.
Edellä olevilla keinoilla päästäisiin nähdäkseni siihen, että pääkäsittely saataisiin läpi selkeämmin ja tehokkaammin kuin nykyään. Menettelyuudistukset olisivat omiaan parantamaan myös edellytyksiä saavuttaa asiassa oikea lopputulos, mikä koko oikeudenkäynnin perimmäinen tarkoitus on.
|
